Backman-Trummer Group

Historia

 - Huhtikuun 7. Päivänä 1884 jätti konttoristi Otto Waldemar Rodén Kokkolan maistraattiin hakemuksen saadakseen ”harjoittaa porvarillista elinkeinoa kattaen höyrylaivahuolinta-agentuurin, komissioonin ja huolintatoiminnan, sekä laillisten tavaroiden kaupan”. Maistraatti hyväksyntä on päivätty samalle päivämäärälle. Täten alkoi sen yrityksen toiminta, joka eri vaiheiden jälkeen on kehittynyt nykypäivän Oy M. Rauanheimo Ab:ksi.

-  Jo vuosisadan vaihteessa Ykspihlajan satama  on vilkkaasti liikennöity. Siellä käy sekä kotimaisia että ulkomaisia aluksia. Tilastot osoittavat, että luotsausten vuosittainen määrä on keskimäärin 250. Ennätysvuonna 1905 kyseinen luku on peräti 327. Liikenne on suurempaa kuin muissa pohjalaisissa satamissa sekä viennin että tuonnin osalta. Menestys perustuu hyville satamaolosuhteille ja luonnollisen syvälle väylälle. Kun suorat väylät 1880-luvulla varustettiin majakkavalaistuksella, voitiin laivoja luotsata myös pimeässä.

- 1914-1917
Kasvava liikenne ei vaadi yksinomaan, että veden syvyys on riittävä yhä syvemmällä kulkeville aluksille, tarvitaan myös lisää laituritilaa. Ensimmäisen maailmansodan aikana suuri osa transitoliikenteestä Ykspihlajan kautta. Suuria määriä tavaroita laivataan Narvikista Ykspihlajan kautta Venäjälle. Mutta sataman kapasiteetti ei riitä näin suurelle liikenteelle. Pakkahuone ja makasiinit ovat liian täynnä tavaraa ja suuria määriä joudutaan varastoimaan avokentillä pressujen alla.  Joskus on pakko varastoida tavaraa paljaan taivaan alla.  Satamassa vallitsee kaaos ja varkauksia tulee esiin jatkuvasti. Jopa pääkaupunkiseudun rikollisliigat toimivat satamassa ja niitä tuomitaan pitkissä oikeudenkäynneissä sakkoihin ja vapausrangaistuksiin.

- 1920-lukuUusi laituri 1920-luvulla
Ensimmäisen maailmansodan jälkeen vallitsee pula tonnistosta. Mutta jo 1920-luvun alussa laivaliikenne Ykspihlajassa lisääntyy jatkuvasti. Raakapuun kysyntä on suurta, sahatavaraa ja parruja viedään huomattavia määriä. Satamassa on elämää ja vilskettä, mukana on edelleen raakatakiloituja purjealuksia, vaikka höyrylaivat hallitsevat jo meriliikennettä. Kun satamassa vierailee samanaikaisesti 20-30 alusta, on selvää, ettei kaikille voi riittää laituripaikkaa. Propsilaivat lastaavat redillä ja joskus on ahdasta.

- 1929-1932
Ensimmäinen päivä helmikuuta vuonna 1929
perustivat puutavaran käsittelyn johtavat liikemiehet
yhteisen yhtiön nimeltään Ab Yxpila Stevedoring Co. Props
Ltd raakapuun ja sahatavaran huolintaa ja ahtausta varten. Yritys kehittyi nopeasti  ja hallitsi puutavarankäsittelyä Ykspihlajassa toiseen maailmansotaan asti. Astley W. Rodén omisti runsaat 30 % yrityksen osakkeista. Adolf Lahden ja David Eklöfin perustamat avoimet yhtiöt muutetaan osakeyhtiöksi vuonna 1932 nimellä Adolf Lahti & Co Yxpila Ltd. D. Eklöf Oy, jonka hallituksen puheenjohtajana ja toimitusjohtajana toimi David Eklöf.

- 1941-44
Jatkosodan aikana Ykspihlajan satama oli  tärkeä tarvikkeiden purkusatama. Tällä kertaa ne ovat saksalaislaivoja, jotka kuljettavat tarvikkeita joukoilleen Suomessa ja suuria määriä tavaroita varastoidaan Ykspihlajassa. Purun ja huolinnan hoiti kokonaisuudessaan Ab Otto Rodén Oy ja YSC. Vuosina 1941-1943 toiminta on erittäin tuottavaa.

- 1945
Sodan loppuminen oli tuonut uusia kilpailijoita Ykspihlajaan: Oy Liinahamari Stevedoring Co Ab ja M. Rauanheimo Ab, jotka omistaa Nordström-konserni Loviisassa. Yritykset ovat toimineet Petsamossa ja aloittavat ahtaus- ja huolintatoiminnan Ykspihlajassa.

Kuvia

- 1970-luvulla alan työehdoissa tapahtuu perustavanlaatuisia muutoksia. S eon yksi syistä, joiden vuoksi  Adolf Lahden omistajat luopuvat leikistä. Vuonna 1972 Rauanheimo-yhtymä ottaa yrityksen haltuunsa.

- Vuonna 1975 väylää syvennetään 9,5 metriin saakka.

- Keväällä 1983 tapahtuu omistajanvaihdos, jolloin Nordström-konserni päättää keskittää toimintasa kotikaupunkiinsa Loviisaan ja myy Rauanheimo-yhtymän Ykspihlajassa Oy Auto-Haro Ab:lle.Yhtymällä on 115 vakituista työntekijää ja 19 MMK:n liikevaihto. Tämän myötä Auto-Harosta tulee kolmas omistajaryhmä, joka ottaa vastuun huolinta- ja ahtaustoiminnan kehittämisestä Ykspihlajassa.

- Kokkolan Satama esitti ennätystuloksen tälle vuodelle. Tavaraliikenne ylittää 2 miljoonaa tonnia. Näin ollen Kokkolan sataman sijoittuu Suomen kymmenen suurimman sataman joukkoon.

- Syksyllä 1987 ruoppaustyöt on saatu päätökseen ja väylän syvyys on kasvanut 9,5 metristä 11 metriin.

- Helmikuun 26. päivänä vuonna 1988 Oy Auto-Haron Ab:n omistuksessa oleva Oy M. Rauanheimo Ab siirtyy Botnia Shippingin omistukseen, joka puolestaan kuuluu Ab BS Financelle. Yrityskaupan myötä sama yritys hoitaa satamatoiminnot sekä Kokkolan että Pietarsaaren satamissa. Rauanheimon 85 työntekijää siirtyy uuden omistajan palvelukseen. Yrityksen liikevaihto kasvaa 16 miljoonaan markkaan.

- Vuonna 1993 Ykspihlajan satamasta laivataan ensimmäisenä satamana Suomessa puutavaraa Japaniin. Ensimmäinen 40 000 tonnin koe-erä rautapellettiä saapuu. Venäläiset viranomaiset ovat valmiita viemään 2,5 miljoonaa tonnia seuraavina vuosina.

- Syväsataman laituria jatketaan 220 metriin saakka. Se tarkoittaa, että laiturin pituus kaksinkertaistuu. Muutama hehtaari varastokentästä asfaltoidaan ja asennetaan valaisinpylväät.

- Ruoppaustyöt valmistuvat ja tällä kertaan väylä syvenee 11 metristä 13 metriin.

- Vuonna 2001 Oy M. Rauanheimo Ab siirtyy KWH-konsernin omistukseen.

- 31. 01. 2005 joka sään terminaali vihitään käyttöön ja Kokkolasta tulee Pohjolan ensimmäinen satama, jossa on katettu terminaali.

Ilmakuva 1930-2013